Kyllä minä niin huolestuin, kun rintaa puristi jatkuvasti.
Yölläkin kääntyilin useaan otteeseen eikä millään helpottanut. Kaikenlaiset kummajaiset pyrkivät mielikuvituksessani esille, onhan niitä huolia ollut eikä niille tunnu loppua tulevankaan.
Aamulla purin mieltäni puolisolle, hän arveli syyksi lihaskipua ja pyysi muistelemaan, olisinko tehnyt jotain erityisiä työliikkeitä.
Muistinhan minä, etten ollut mitään rasittavaa tehnyt. Työt kun eivät paina tässä elämän vaiheessa ja kuntosalikin on taakse jäänyttä elämää.
Mietin jo lääkärin puheille kääntymistä, mutta kun sydämessä ei ole ennenkään mitään huolta ollut, niin hylkäsin ajatuksen.
Sitten välähti!
Minullakin sattuu sellaista joskus. :)
Urheiluliivit, joita omistan kokonaista kahdet, ovat tuntuneet välillä liiankin tiukoilta. Niin otin ja hain mittanauhan ja rupesin vertaamaan liivien ympärysmittoja uusimpiin "kyläliiveihini".
Vaikka kokonumerot stemmasivat eli olivat ihan samanlaiset, ympärysmittaa löytyikin "kyläilyliiveistä" yli viisi senttiä enemmän.
Tulipa vaatekauppaan asiaa. Sieltä löytyi asiantuntevan myyjän opastuksella jatkokappaleet liiveihini. Eikä maksaneet paljoa!
Pienestä se on elämänlaatu kiinni, niinkuin nyt liiveistä.
Kuvat ovat aikaisemmalta kyläkauppareissulta.
Vesaa emme tavanneet, mutta hyvin ystävällisen kohtelun saimme hänen valtakunnassaan. Onnelassa oli hyvää tilaa yöpyä ja junankin ääneen tottui, kun niitä mennä puksutti ihan nukkumapaikkamme vierestä.
Jo viime syksynä olin lähdössä synnyinpaikkakunnallani aloitettuun kansalaisopiston piiriin, jossa kerätään tietoja kolmesta kylästä tehtävään kyläkirjaan.
Yksi niistä kylistä on äitini suvun kotikylä.
Mutta ajatukseksi se jäi jatkaessani kielikurssia, joka pidetään samana viikonpäivänä asuinkunnassani.
Nyt päätin ryhdistäytyä ja lähdin mukaan, käyn joka toinen viikko englanninkurssilla ja joka toinen viikko kyläkirjapiirissä.
Mielenkiintoiselta tuntui, sain heti mukaani tutkittavaksi kansiollisen jo kerättyjä tietoja, kun lupauduin kirjoittamaan Amerikkaan vuosisadan alussa menneiden isoisäni veljien elämäntarinoita.
Alkuyö kului kansiota selaillessa ja loppuyö valvoskellessa ja mietiskellessä vanhoja, minulle uusia asioita.
