tiistai, lokakuu 25
Kirjoja, kirjoja
Lainasin taas kerran kirjastosta niin kiinnostavan kirjan, että oli pakko hankkia se omaankin kirjahyllyyn.
Huutonetistä se löytyikin, kirjan sivut olivat vielä irroittamatta toisistaan, joten olin ihan ensimmäinen lukija tälle kirjalle.
Ehkäpä teoksen lastenkasvatusneuvoja noudattamalla olisin säästynyt monilta murheilta.
Kirjan kertomaa:
Parhainta ja halutuinta, mistä lapset voitiin luvatta päästää osallisiksi, oli vielä 1800-luvullakin kirkkomatka. Maaseudun harmaaseen arkeen tottuneelle lapselle oli kirkkomatka suuri elämys; mäellä kuhiseva väkijoukko, virrenveisuu, messut ja papin upea messukaapu , maalaukset, alttaritaulu ja koristeelliset kattokruunut piirtyivät syvään ja jättivät pysyviä jälkiä vaikutteille alttiin lapsen mieleen.
Ei siis ihme, että lapset hartaasti toivoivat pääsevänsä kirkkoon.
Tätä seikkaa osasivat vanhemmat käyttää hyväkseen saadakseen lapset tekemään pieniä palveluksia.
"Tuo nyt puita, pieset jouluna kirkkoon!"
"Kuka lopettaa kaiken lautaseltaan, se piäsöö pyhänä kirkhon"
Tälläisissä lupauksissa on tosi takana, mutta väliin luvataan lapsille sellaistakin, millä ei ole katetta.
Laihialta kerrotaan: "Mukuloota luvathi kirkhon vierä silloon, kun sika lentää ja kun pappi ei oo kotona".
Niinpä, lasten tahto oli silloin vanhempien taskussa.
Lisää kirjoja eksyi joukkoomme tänään, kun poikkesimme kirpparilla. Sinne oli hiljattain noudettu jonkun kuolinpesän iso kirjamäärä.
Kirjoja oli monissa eri laatikoissa, laatikot tietenkin lattialla ja sain koukkia niitä selkä väärässä, kun halusin joka ainoan kirjan tutkia.
Hyväkuntoisia olivat, eivätkä haisseet edes ummehtuneille.
Kolme osaa Toisen maailmansodan historiaa,
Gwen Bristowin ihana Uudet tuulet,
matkakirja Amerikasta ja Kanadasta: Miina ja minä rapakon takana,
Pakkolasku länsijäätikölle ja
Tanssitytön tie elämään.
Mies valitsi Suuren Sivistyssanakirjan v. 2001.
Hyväkuntoinen lastenkirjakin löytyi joululukemiseksi lapsenlapselle.
Muutama Cd-levy ja Kalevalan uusia kuvapostikortteja.
Kassakone raksutti summan, neljätoista euroa!
Sillä rahalla ei saisi edes yhtä kirjaa kirjakaupasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)


8 kommenttia:
Tuo kuva kirjan kannessa on ainakin meikäläiselle tuttua kokemuksen kautta :(
Kyllä ne kirkon kattokruunut tosiaan säväyttivät minuakin pikkutyttönä, vaikka meilläkin sentään oli jo sähkölamput katossa.
Vanhat kirjat ovat hauskoja. Meillä Magnus joutui kerran divarista ostamaan kirjan, että sai parkkirahaa.(Sattui liike olemaan sopivasti ääressä).(Eivät suostuneet vaihtamaan paperirahaa kolikoiksi).
Kirja oli vanha kansakoulun äidinkielen oppikirja.
Pakosta hymyilyttää kun lukee sitä.
T: Kaisa
No ei ollut kirjapino hinnalla pilattu! Arvailin kirjamäärää katsoessani, että kassakone kilkatti 25-30 e.
Minua pakosta hymyilyttää Kaisan miehen parkkirahan hakumatka divariin. Että sitten käteen tarttui kansakoulun äidinkielen kirja :)
Kaisa,
kirjan kansikuva kertoo hyvin ajasta, jota enää ei ole.
Sitä ei voi kuin ihmetellä, että niin vaan vanhemmilla oli "oikeus" piiskata meitä poloisia. :)
Nurkkalintu,
vanhoilla kirjoilla tuntuu olevan vain tunnearvo, ei rahallista.
Saati sitten joillakin harvinaisuuksilla, niistä saa maksaa maltaita.
Minullakin silmät pullistuivat päästä
kun luin kirjalöytöjäsi. Olenhan itsekin käynyt lähes joka päivä penkomassa kirpparilla, josta annetaan ilmaiseksi loput kirjat pois. Tänään tosin maksoin euron Kustaa Vilkunan kirjasta toisella kirpparilla.
Sellainenkin uusi kirja on julkaistu, jossa kerrotaan tavoista harrastaa tai kerätä kirjoja. En jaksanut sitä kokonaan lukea, mutta löysin kyllä itsenikin sieltä.
Vieraskutsua odotellessa ja sopivaa hetkeä siihen rukoillessa täällä pakerran haasteitteni keskellä.
Voi hyvin, ja iloa iltaasi, aamuusi ja päivääsi <3
Siinäpä vasta villi kirja. Peikolle tulee ihan lapsuus miäleen :)
Pau,
haasteita tuntuu riittävän tänä syksynä.
Ihan liikaa minulle, kun aika kiitää ihan silmissä.
Kiitos ilon toivotuksista, ilahduttavat kovasti. Siu sinulle.
Yritetään ensi kuussa tapaamista, jooko?
Isopeikko,
villimpi on kirja kuin arveletkaan, monta vanhaa muistoa nousee mieleen sitä tavatessa. :)
Joo, yritetään, Rosina :)
Makeita unia, kaiken keskellä RAUHAA!
Lähetä kommentti